Tekstit

Lopuksi: Sosiaalisesti rikkaan elämän tukeminen köyhyyden keskellä

Ihmisten hyvinvoinnille olisi parasta, jos jokainen pystyisi elämään o mannäköistä ja itsestä hyvältä tuntuvaa elämää. Sosiaalisesti rikkaan elämän saavuttaminen taloudellisesta ja sosiaalisesta köyhyydestä huolimatta on haastavaa, mutta se on mahdollista. Miten voisimme tukea vanhempia ja lapsia köyhyydestä huolimatta? Olisi tärkeää saada keskittyä asioihin, joihin pystyy vaikuttamaan eikä jäädä murehtimaan asioita liian pitkäksi aikaa, joihin ei voi tällä hetkellä vaikuttaa. Stressinhallintaan sekä omiin tunnetaitoihin voisi syventyä omien voimavarojen mukaisesti. Yhteiskunnan palvelut ovat tarkoitettu kaikille, jonka vuoksi niitä voi hyödyntää parhaansa mukaan. Onneksi nämä palvelut myös tavoittavat enemmistön avun tarvitsijoista hyvin (Saari ym. 2020). Lisäksi on olemassa lukematon määrä matalan kynnyksen palveluita sekä kolmannen sektorin toimijoita, joista voi hakea apua omaan elämäntilanteeseen. Avun tarjoajia kyllä on, oikean avun piiriin olisi vain tärkeää löytää. Avun hakemin...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Vanhempien tunne- ja sosiaaliset taidot köyhyyden kontekstissa: Vaikutukset lasten kehitykseen ja perheen hyvinvointiin

Kuva
Tässä kirjoituksessa käsittelen vanhempien tunne-, ja sosiaalisia taitoja sekä niiden merkitystä. Vanhemmat voivat kokea paineita ja huolia taloudellisesta tilanteesta, ja nämä voivat vaikuttaa sekä heidän että lasten hyvinvointiin. Vanhempien tunnetaidoilla ja sosiaalisilla taidoilla on vaikutusta lapsen kehitykseen taloudellisesta tilanteesta huolimatta. Jos vanhemmat eivät pysty olemaan tunnetasolla läsnä lastensa kanssa, se voi johtaa useisiin negatiivisiin seurauksiin lasten sosioemotionaalisessa kehityksessä. Vanhempien ongelmat vaikuttavat kykyyn tarjota lapsille turvallinen ja tasainen vanhemmuus sekä kasvatusympäristö. (Hämäläinen 2019.) Vanhemmille olisi tärkeää oppia ymmärtämään lapsen käyttäytymistä ja tunnetiloja. Vanhemmilta voi puuttua tämä taito esimerkiksi tunteiden ilmaisemisesta tai käsittelemisestä, josta johtuen lapsen tunnekasvatus voi kärsiä. Tämän takia lapset eivät välttämättä opi tunnistamaan, nimittämään ja hyväksymään omia tunteitaan. Lapset käyttävät vanh...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Köyhyyden vaikutukset lapsen elämään - lyhyellä ja pitkällä aikavälillä

Kuva
Kuva:pxhere.com Köyhyydellä on iso merkitys lapsen elämään pitkällä ja lyhyellä aikavälillä. Köyhyyden seurauksena lapsen oikeudet ja potentiaali heikentyvät. Köyhyys voi johtua monesta eri syystä, joita voi olla mm. vanhempien työttömyys, pienituloisuus, yhtäkkinen elämänmuutoksesta johtuva syy, sairastuminen. Lapsiperheköyhyys näkyy usein tarkassa ruokamäärässä ja laadussa, elämänpiirin kapeutumisessa sekä vain tarpeellisten asioiden ostamisessa. (Vslj 2024.) Köyhyys voi yksilötasolla vaarantaa lapsen normaalin kasvun ja kehityksen. Haitalliset vaikutukset eivät rajaudu pelkästään materiaan vaan myös sosiaaliset suhteet voivat kärsiä. Kallio & Hakavirta, (2020, 166–172) tekemän tutkimuksen mukaan perheiden huono-osaisuudella on merkitystä tulevaisuuden rakentamiseen, itseensä luottamiseen ja heikentyneeseen itsetuntoon. Lisäksi toisen tutkimuksen mukaan pienituloisia kiusataan enemmän kuin hyvätuloisesta perheistä tulleita lapsia. Todennäköisyys kiusaamiseksi tulemisesta on 1,7...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Absoluuttisesta ja suhteellisesta köyhyydestä

Kuva
Kun puhutaan taloudellisesta niukkuudesta tai köyhyydestä, lienee paikallaan tarkentaa, mitä köyhyydellä tarkoitetaan. YLE:n Perjantai dokkarin “Köyhässä perheessä ruokaa ei aina ole riittänyt kaikille” (2022) kommenttikentässä kyseenalaistetaan suhteellisen rumasti ja yksioikoisesti sitä, että ei voisi puhua köyhyydestä, jos perheellä on omakotitalo, kaksi koiraa, perheauto ja mahdollisuus käydä kesämökillä viettämässä kesälomaa. YLE:llä lienee kuitenkin jonkinlainen visio siitä, että se haluaa näyttää erilaisia köyhyyden ilmenemismuotoja ja lisätä tietoisuutta aiheesta tällä dokumenttivalinnalla. Absoluuttinen köyhyys tarkoittaa tilaa, jossa ihmisen perustarpeet – kuten ravinto, vaatetus ja asuminen – eivät täyty. Eskelinen ja Sironen (2017) kirjoittavat, että tämä köyhyyden muoto on yleisintä kehittyvissä maissa, mutta se voi koskea myös haavoittuvia ryhmiä vauraammissa maissa, kuten asunnottomia, romaneja ja esimerkiksi sosiaaliturvan ulkopuolelle rajattuja tai paperittomia siirtol...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Ajatuksia vanhempien vastuusta perheen taloudellisesta tilanteesta

Kuva
Vanhempien tai huoltajien taloudellinen tilanne on merkittävä tekijä perheen arjen ja hyvinvoinnin määrittelyssä. Heidän tulotasonsa, työllisyystilanteensa ja kykynsä käyttää yhteiskunnan tarjoamia tukia ja palveluita luovat perheelle taloudellisen todellisuuden, joka vaikuttaa paitsi perheen elintasoon myös lasten tulevaisuuden mahdollisuuksiin. Tutkimukset osoittavat, että lapsiperheköyhyys heikentää perheen sosiaalista osallisuutta ja lisää vanhempien kokemaa stressiä sekä epävarmuutta, mikä voi puolestaan heijastua lapsiin esimerkiksi emotionaalisen ja koulutuksellisen tuen puutteena (Saari ym. 2020; Eskelinen & Sironen 2017). Vanhempien vastuu lapsiperheköyhyydessä on monisyinen ilmiö, josta ajattelen, että vastuu jakautuu yksilöllisten valintojen ja yhteiskunnallisten rakenteiden kesken. Yksilötasolla vanhemmat pyrkivät usein parhaansa mukaan turvaamaan lastensa perustarpeet ja mahdollisuudet, mutta heidän kykynsä tehdä niin riippuu paljon ulkoisista tekijöistä, kuten työmark...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Osallisuuden merkitys ja haasteet köyhyydessä eläville

Kuva
Osallisuus on jokaisen ihmisen perusoikeus ja se tarkoittaa kuulumista johonkin sekä mahdollisuutta vaikuttaa oman elämään. Omassa elämässä sillä tarkoitetaan yksilön mahdollisuutta elää itselleen merkityksellistä elämää ja valita, mihin toimintaan tai palveluun on osallisena. Yhteisöissä osallisuus näkyy mahdollisuutena kuulua ryhmiin ja vaikuttaa asioihin, jotka ovat tärkeitä.  Köyhyydessä osallisuuden ja yhteisöllisyyden kokemus voivat uupua ja ne lisäävät eriarvoisuuden tunnetta. Lisäksi köyhät voivat olla koulutuksen ja työelämän ulkopuolella, jolloin he jäävät pois hyvinvoinnin ja oman elämän rakentamisen mahdollisuuksista, jotka yhteiskunnan tulisi tarjota. (Isola 2021.) Kuva: pxhere.com Osallistumista eri tapahtumiin tai esimerkiksi harrastuksiin voidaan pitää normaaleina tai itsestään selvinä asioina, mutta köyhille ne ei ole sitä. Heille ne voivat olla mahdottomuus saavuttaa. (Eskelinen & Sironen 2017, 42.) Jotta ihminen voi olla osallisena omaan elämään, tulisi oll...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Miten mediat kirjoittavat köyhyydestä?

Kuva
  Miten vähävaraisiin taloudellisesti niukasti eläviin, pienituloisiin, tukien varassa eläviin suhtaudutaan?  On tiedossa, että mediarepresentaatiolla on merkitystä sille, missä valossa tiettyjä ihmisryhmiä nähdään sekä sille,  vahvistetaanko tiettyjä stereotypioita vai ei (Tarkiainen 2021). Tarkiainen (2021) osoittaa artikkelissaan, että  sillä, miten eri medioissa puhutaan köyhyydestä, on vaikutusta jopa poliittisiin päätöksiin ja sosiaaliturvan  leikkauksiin. Isossa-Britanniassa on osoitettu, että tosi-tv-ohjelmien sisältöjä on käytetty oikeutuksena  leikkauksille sosiaaliturvasta (Tarkiainen 2021). Selvää on, että köyhyys voi vaikuttaa ihmisen ja mahdollisen  perheen elämään hyvin kokonaisvaltaisesti (Goman & Liikanen 2024). Eskelinen ja Sironen (2017) taas kirjoittavat,  että “köyhyys asettaa rajoja ihmisen sosiaaliselle osallisuudelle, kuluttaa voimavaroja, luo epävarmuutta,  ahdistusta ja stressiä selviytymisestä nyt ja tulevaisuud...
Lähetä kommentti
Lue lisää