Absoluuttisesta ja suhteellisesta köyhyydestä


Kun puhutaan taloudellisesta niukkuudesta tai köyhyydestä, lienee paikallaan tarkentaa, mitä köyhyydellä tarkoitetaan. YLE:n Perjantai dokkarin “Köyhässä perheessä ruokaa ei aina ole riittänyt kaikille” (2022) kommenttikentässä kyseenalaistetaan suhteellisen rumasti ja yksioikoisesti sitä, että ei voisi puhua köyhyydestä, jos perheellä on omakotitalo, kaksi koiraa, perheauto ja mahdollisuus käydä kesämökillä viettämässä kesälomaa. YLE:llä lienee kuitenkin jonkinlainen visio siitä, että se haluaa näyttää erilaisia köyhyyden ilmenemismuotoja ja lisätä tietoisuutta aiheesta tällä dokumenttivalinnalla.

Absoluuttinen köyhyys tarkoittaa tilaa, jossa ihmisen perustarpeet – kuten ravinto, vaatetus ja asuminen – eivät täyty. Eskelinen ja Sironen (2017) kirjoittavat, että tämä köyhyyden muoto on yleisintä kehittyvissä maissa, mutta se voi koskea myös haavoittuvia ryhmiä vauraammissa maissa, kuten asunnottomia, romaneja ja esimerkiksi sosiaaliturvan ulkopuolelle rajattuja tai paperittomia siirtolaisia. Maailmanpankin määritelmän mukaan absoluuttinen köyhyys tarkoittaa elämistä alle 1,90 Yhdysvaltain dollarilla päivässä (Eskelinen & Sironen 2017, 4-5). Kuten tämän kurssin aikaisemmalla luennolla juteltiin, Maailmanpankin määritelmä köyhyydestä tai WHO:n määritelmä hyvinvoinnista tuntuu naivilta vaikka onkin suuntaa antava rajaus siitä, mistä puhutaan ja mitä seikkoja ilmiöihin liittyy.

On kuitenkin tarpeellista huomioida absoluuttisen ja suhteellisen köyhyyden ero tai vähintään edelleen tarkentaa, että mistä halutaan puhua. Rajalan, Isolan, Kallion sekä Puurosen (2024) artikkelissa on eritelty nuorten (15-21 -vuotiaat) kokemuksia suhteellisesta köyhyydestä, ja he määrittävätkin, että Suomessa köyhyys on pääosin suhteellista, sillä hyvinvointivaltiomalli on pitkälle kehittynyt ja suhteellisen toimiva. Suhteellinen köyhyys näyttäytyy monenlaisina negatiivisina ilmiöinä: stressinä, ahdistuksena, pelkona, vihana, suruna, pahana olona, ulkopuolisuuden kokemuksena sekä psyykkisenä kuormituksena. Näiden lisäksi myös sosiaalinen ja henkinen etääntyminen, uniongelmat, syrjäytyminen, ylivelkaantuminen sekä puutteellinen tai alhainen koulutustaso mainittiin. (Rajala ym. 2024; Eskelinen & Sironen 2017.)

Hyppäys kauan Suomesta: Wim Wendersin ohjaamassa elokuvassa Perfect Days (2023) kuvataan Tokiossa elävän Hirayaman elämää arjessaan, jossa hän toimii julkisten vessojen siivoojana. Hän asuu yksin pienessä asunnossa ja hänen taloudelliset varat ovat niukat. Tästä huolimatta Hirayaman kokemus omasta köyhyydestä ei tässä tarinassa rajoita hänen henkistä hyvinvointiaan ja hän näyttäytyy ihmisenä, joka pystyy nauttimaan arjestaan omilla rutiineilla ja elämän pienille yksityiskohdille merkityksiä antamalla. Lisäksi Louis Mallen ohjaamassa elokuvassa My Dinner with Andre (1981) hahmot pohtivat juurikin sitä, mistä tekijöistä hyvä elämä muodostuu ja jakavat omia kokemuksiaan aiheeseen liittyen. Köyhyyden suhteellisuus korostuu näissä elokuvissa, ja näissä tarinoissa hahmojen oma suhtautuminen omien resurssien rajoissa lisäävät hyvinvointia ja antavat uusia tapoja nähdä oma elämäntilanne. Näissä tarinoissa raha ei tee hahmojen elämästä rikasta.


Köyhyyden käsite on monimuotoinen ja ulottuu absoluuttisesta köyhyydestä suhteelliseen köyhyyteen. Absoluuttinen köyhyys tarkoittaa perustarpeiden täyttymättä jäämistä ja on yleisintä kehittyvissä maissa, mutta voi koskettaa myös haavoittuvia ryhmiä vauraammissa yhteiskunnissa, kuten paperittomia, asunnottomia tai sosiaaliturvan ulkopuolella olevia ihmisiä. Vaikka absoluuttinen köyhyys on vakava ja selkeästi määriteltävä tila, Suomessa, jossa hyvinvointivaltio toimii suhteellisen tehokkaasti, köyhyys ilmenee useimmiten suhteellisena köyhyytenä. Suhteellinen köyhyys ei välttämättä tarkoita puutetta perustarpeista, vaan kyvyttömyyttä elää yhteiskunnan odotusten mukaisesti. Tämä voi näyttäytyä muun muassa toiseuden kokemuksena sosiaalisissa tilanteissa, stressinä ja yhteiskunnallisena etäisyytenä (Rajala ym. 2024; Eskelinen & Sironen 2017). Lisäksi voisi varmaan sanoa, että se näyttäytyy lopulta myös rajallisena osallisuuden kokemuksena.

Nuorten kokemukset suhteellisesta köyhyydestä korostavat ilmiön moniulotteisuutta (Rajala ym. 2024). Taloudelliset rajoitteet eivät pelkästään estä perustarpeiden tyydyttämistä, vaan luovat myös voimakasta psykologista ja sosiaalista kuormitusta. Nuorille suhteellinen köyhyys voi merkitä syrjäytymisen tunnetta ja etäisyyttä yhteiskunnallisesta hyvästä, mikä vaikeuttaa heidän mahdollisuuksiaan osallistua täysipainoisesti arkeen. Köyhyys on tällöin vähemmän rahallista puutetta ja enemmän este yhteiskunnalliselle osallistumiselle. Näitä pohdintoja käsitellään myös elokuvissa Perfect Days (2023) ja My Dinner with Andre (1981), joissa köyhyyden merkitystä tarkastellaan suhteessa yksilön elämänlaatuun ja henkiseen hyvinvointiin. Näin köyhyyden käsite ulottuu taloudellisten resurssien puutteesta syvempään pohdintaan hyvästä elämästä ja yksilön kyvystä löytää merkitystä omasta arjestaan.

- Okko


Lähteet
Eskelinen, Niko & Sironen, Jiri. 2017. Köyhyys – syitä ja seurauksia. Suomen köyhyyden ja syrjäytymisen vastainen verkosto. EAPN-Fin. Viitattu 5.12.2024.

Rajala, T., Isola, A., Puuronen, A. & Kallio, J. 2024. Nuorten arkipäivän kokemuksia köyhyydestä – kuvaileva teema-analyysi. Sosiaalilääketieteellinen Aikakauslehti, 61(4).
https://www.finna.fi/Record/journalfi.article130662?sid=4880009517&imgid=1.

YLE Perjantai dokumentti. Köyhässä perheessä ruokaa ei aina ole riittänyt kaikille. 18.2.2022.

Elokuvat 

Perfect Days (2023) 

My Dinner with Andre (1981)

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Köyhyyden vaikutukset lapsen elämään - lyhyellä ja pitkällä aikavälillä

Kuva
Kuva:pxhere.com Köyhyydellä on iso merkitys lapsen elämään pitkällä ja lyhyellä aikavälillä. Köyhyyden seurauksena lapsen oikeudet ja potentiaali heikentyvät. Köyhyys voi johtua monesta eri syystä, joita voi olla mm. vanhempien työttömyys, pienituloisuus, yhtäkkinen elämänmuutoksesta johtuva syy, sairastuminen. Lapsiperheköyhyys näkyy usein tarkassa ruokamäärässä ja laadussa, elämänpiirin kapeutumisessa sekä vain tarpeellisten asioiden ostamisessa. (Vslj 2024.) Köyhyys voi yksilötasolla vaarantaa lapsen normaalin kasvun ja kehityksen. Haitalliset vaikutukset eivät rajaudu pelkästään materiaan vaan myös sosiaaliset suhteet voivat kärsiä. Kallio & Hakavirta, (2020, 166–172) tekemän tutkimuksen mukaan perheiden huono-osaisuudella on merkitystä tulevaisuuden rakentamiseen, itseensä luottamiseen ja heikentyneeseen itsetuntoon. Lisäksi toisen tutkimuksen mukaan pienituloisia kiusataan enemmän kuin hyvätuloisesta perheistä tulleita lapsia. Todennäköisyys kiusaamiseksi tulemisesta on 1,7...
Lue lisää

Osallisuuden merkitys ja haasteet köyhyydessä eläville

Kuva
Osallisuus on jokaisen ihmisen perusoikeus ja se tarkoittaa kuulumista johonkin sekä mahdollisuutta vaikuttaa oman elämään. Omassa elämässä sillä tarkoitetaan yksilön mahdollisuutta elää itselleen merkityksellistä elämää ja valita, mihin toimintaan tai palveluun on osallisena. Yhteisöissä osallisuus näkyy mahdollisuutena kuulua ryhmiin ja vaikuttaa asioihin, jotka ovat tärkeitä.  Köyhyydessä osallisuuden ja yhteisöllisyyden kokemus voivat uupua ja ne lisäävät eriarvoisuuden tunnetta. Lisäksi köyhät voivat olla koulutuksen ja työelämän ulkopuolella, jolloin he jäävät pois hyvinvoinnin ja oman elämän rakentamisen mahdollisuuksista, jotka yhteiskunnan tulisi tarjota. (Isola 2021.) Kuva: pxhere.com Osallistumista eri tapahtumiin tai esimerkiksi harrastuksiin voidaan pitää normaaleina tai itsestään selvinä asioina, mutta köyhille ne ei ole sitä. Heille ne voivat olla mahdottomuus saavuttaa. (Eskelinen & Sironen 2017, 42.) Jotta ihminen voi olla osallisena omaan elämään, tulisi oll...
Lue lisää

Lopuksi: Sosiaalisesti rikkaan elämän tukeminen köyhyyden keskellä

Ihmisten hyvinvoinnille olisi parasta, jos jokainen pystyisi elämään o mannäköistä ja itsestä hyvältä tuntuvaa elämää. Sosiaalisesti rikkaan elämän saavuttaminen taloudellisesta ja sosiaalisesta köyhyydestä huolimatta on haastavaa, mutta se on mahdollista. Miten voisimme tukea vanhempia ja lapsia köyhyydestä huolimatta? Olisi tärkeää saada keskittyä asioihin, joihin pystyy vaikuttamaan eikä jäädä murehtimaan asioita liian pitkäksi aikaa, joihin ei voi tällä hetkellä vaikuttaa. Stressinhallintaan sekä omiin tunnetaitoihin voisi syventyä omien voimavarojen mukaisesti. Yhteiskunnan palvelut ovat tarkoitettu kaikille, jonka vuoksi niitä voi hyödyntää parhaansa mukaan. Onneksi nämä palvelut myös tavoittavat enemmistön avun tarvitsijoista hyvin (Saari ym. 2020). Lisäksi on olemassa lukematon määrä matalan kynnyksen palveluita sekä kolmannen sektorin toimijoita, joista voi hakea apua omaan elämäntilanteeseen. Avun tarjoajia kyllä on, oikean avun piiriin olisi vain tärkeää löytää. Avun hakemin...
Lue lisää