Köyhyyden vaikutukset lapsen elämään - lyhyellä ja pitkällä aikavälillä

Kuva:pxhere.com

Köyhyydellä on iso merkitys lapsen elämään pitkällä ja lyhyellä aikavälillä. Köyhyyden seurauksena lapsen oikeudet ja potentiaali heikentyvät. Köyhyys voi johtua monesta eri syystä, joita voi olla mm. vanhempien työttömyys, pienituloisuus, yhtäkkinen elämänmuutoksesta johtuva syy, sairastuminen. Lapsiperheköyhyys näkyy usein tarkassa ruokamäärässä ja laadussa, elämänpiirin kapeutumisessa sekä vain tarpeellisten asioiden ostamisessa. (Vslj 2024.)

Köyhyys voi yksilötasolla vaarantaa lapsen normaalin kasvun ja kehityksen. Haitalliset vaikutukset eivät rajaudu pelkästään materiaan vaan myös sosiaaliset suhteet voivat kärsiä. Kallio & Hakavirta, (2020, 166–172) tekemän tutkimuksen mukaan perheiden huono-osaisuudella on merkitystä tulevaisuuden rakentamiseen, itseensä luottamiseen ja heikentyneeseen itsetuntoon. Lisäksi toisen tutkimuksen mukaan pienituloisia kiusataan enemmän kuin hyvätuloisesta perheistä tulleita lapsia. Todennäköisyys kiusaamiseksi tulemisesta on 1,7 kertaisesti suurempi kuin suurituloisimpien lasten kohdalla. (Bäckgren 2024.)

"Tällä hetkellä Suomessa elää köyhyydessä noin 120 000. SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry:n laskelmien mukaan hallituksen indeksijäädytykset sekä työttömyysturvan ja asumistuen leikkaukset lisäävät pienituloisten määrää 68 000 henkilöllä. Näistä 16 700 on lapsia" (Sarkia & Eräsaari 2024).

Lapset ja nuoret tarvitsevat erityisesti tukea ja hyväksyntää, jotta arvostus ja luottamus itseään kohtaan pysyisi. Köyhyyden aiheuttamasta syrjimisestä voi jäädä pidemmäksi aikaa seuraamuksia, jotka vaikuttavat vielä aikuisuudessa. Köyhyyteen liittyy paljon häpeää, vertailua sekä ulkopuolisuuden tunnetta. Jos lapsi elää köyhissä oloissa elämän alkutaipaleella, voi sillä olla pysyviä jälkiä kehityksessä ja elämänkulussa vielä myöhemminkin. Usein myös stressin sietokyky on heikompi. (Mutanen 2024.)

Kuva: pxhere.com

Haastateltava (2024) kertoo, miten köyhyydessä eläminen on vaikuttanut myös vanhempien jaksamiseen arjessa, kun talous on ollut heikkoa. Lopulta vanhempien sosiaaliset suhteet ovat kärsineet, kun psyykkiset voimavarat ovat heikentyneet stressin myötä. Kaikella tällä on ollut vaikutusta sosiaalisiin suhteisiin ja niiden luomiseen myös lapsilla. Lapsuudessa ja nuoruudessa on ollut paljon vertailua mm. vaatetuksen suhteen, jolloin kokee ulkopuolisuutta, kun ei ole ollut taloudellisesta tilanteesta johtuen mahdollista saada samoja vaatteita, mitä kaveripiirissä muilla oli.

Sosiaalisilla suhteilla on merkittävä vaikutus. Niiden avulla saa vertaistukea, hyväksyntää, ne lisäävät itseluottamusta sekä vahvistavat osallisuuden kokemusta. Usein samassa elämäntilanteessa olevat viettävät enemmän aikaa yhdessä, jotta omaa elämäntilannetta ja perheen tilannetta ei tarvitsisi peitellä tai salailla.  Riittävät sosiaaliset suhteet ehkäisevät yksinäisyyttä, jolla on vaikutus psyykkisen hyvinvointiin. (Yths 2024.)

Katsoin Sori siitä-nimisen minisarjan, joka käsitteli taloudellista köyhyyttä. Jo ensimmäisestä jaksosta lähtien pienituloisessa perheessä asuvalla lapsella on tarve valehteluun ja kotihäpeään, kun uudessa koulussa puhuttiin ala-arvoisesti alueesta, jossa päähenkilö asui. Vaikka kyseessä on kuvitettu sarja, on tilanne varmasti köyhyydessä elävälle lapselle tuttu tilanne, kun ei voi olla täysin oma itsensä ulkopuolelle jäämisen pelosta. (Yle Areena 2024.)

Köyhyys aiheuttaa myös häpeää; lapsena sekä aikuisena. Lapsena häpeään usein liittyy vertailu muiden ikäistensä tilanteeseen, kotiin ja kotioloihin. Aikuisena häpeään liittyy stigma tai häpeä erilaisten tukien hakemisesta.  (Isola, Larivaara & Mikkonen 2007, 59–61.) 

Pienituloisten perheiden lapsille saattaa kasautua riskitekijöitä, joilla on vaikutusta lasten arkeen ja elämään. Riskitekijöitä on esimerkiksi mielenterveyden häiriöt ja syrjäytyminen. Lapsilla ei ole välttämättä mahdollisuutta myöskään harrastaa tai osallistua maksullisiin toimintoihin, kuten kouluretkiin. Silloin lapsi jää ulkopuolelle ja voi kokea olevansa eri arvossa verrattuna muihin. Ikätovereiden kanssa luodut sosiaaliset suhteet tarjoavat tärkeitä resursseja sekä vaikuttavat hyvinvointiin. Esimerkiksi erilaiset harrastukset olisivat tärkeitä, sillä niiden avulla lapset saisivat toteuttaa itseään haluamallaan tavalla, sosiaaliset suhteet vahvistuisivat ja heidän yhteisöllisyytensä tunne vahvistuisi. (Kallio & Hakovirta 2020, 22.) 

”Kyllä me johonkin käsityökurssille päästiin, äiti sai jostain työkkärin kautta siihen maksusitoumuksen. Hyvähän se oli, mutta ehkä sitä olisi kaivannut joukkueharrastusta enemmän, jossa olisi voinut kuulua porukkaan ja yhteisöön enemmän” (Haastattelu 2024). 

Köyhissä perheissä ei ole välttämättä resursseja auttaa oppimisessa, ostaa oppimiseen tarvittavia lisävälineitä tai osallistua kehittäviin aktiviteetteihin. Resurssien puute voi johtaa oppimisvaikeuksiin ja matalampiin koulutustuloksiin, jotka heikentävät lapsen tulevia työllisyysmahdollisuuksia ja elämänlaatua. Lisäksi lapsen kokema stressi voi alentaa voimavaroja keskittyä ja panostaa koulunkäyntiin. (MLL 2024.)

Vanhempien voimavarat voivat kärsiä huomattavasti taloudellisesta köyhyydestä, joka voi näyttäytyä lapsille turvattomuutena. Lapsella voi olla myös jatkuva huoli rahan riittämisestä. Vastuunkantaminen raha-asioista jo nuorena on aiheuttanut sen, että vanhempana ei uskalla käyttää rahaa ja on pelko taloudellisesta tilanteesta jatkuvasti, vaikka siihen ei ole välttämättä tarvetta. (Haastattelu 2024.)

"Iskä oli välillä todella äkkipikainen. Saattoi käydä pahimmillaan käsiksi, jos jotain ei tehty niinkuin hän halusi. Selitteli stressillä, joka varmasti johtui työstä ja taloudellisesta tilanteesta. Jos tarvitsin jotain itselle, tuli se perustella erityisen hyvin. Yritin mahdollisimman vähän aiheuttaa rahamenoja." (Haastattelu 2024).

Usein köyhässä perheessä lapset joutuvat kantamaan vastuun taloudellisesta tilanteesta jo todella nuorena. Lisäksi he voivat kokea olevansa vanhemmille menoerä, joka lisää heidän huonovointisuutta ja stressiä taloudellisesta tilanteesta. Lapsille se on iso huoli kannettavaksi, kun lapsuudessa pitäisi saada olla oikeus elää elämää ilman kiusaamista, häpeää, stressiä tai eriarvoisuutta. (Pelastakaalapset 2024.)

Köyhyys ei näin ollen ole ainoastaan vanhempien huoli vaan tilanne näkyy lapselle jossain kohtaa elämää. Vanhemmilla voi olla psyykkisiä voimavaroja tehdä asioita lasten kanssa ilman rahaa, mutta usein lapselle tilanne tulee vastaan viimeistään kouluiässä, kun kaverisuhteita alkaa muodostumaan. 

-Eerika

Lähdeluettelo

Areena Yle. 2024. Sori siitä. Viitattu 30.11.2024. https://areena.yle.fi/1-66980814

Bäckgren, N. 2024. Rahalla on selvä yhteys koulukiusaamiseen, kertoo uusi tutkimus. HS 10/2024. Viitattu 4.12.2024. https://www.hs.fi/helsinki/art-2000010751472.html

Isola, A-M., Larivaara M., & Mikkonen, J., 2007. Arkipäivän kokemuksia köyhyydestä. Helsinki: Avain.

Kallio, J. & Hakovirta, M., 2020. Lapsiperheiden köyhyys & huono-osaisuus. Tampere: Vastapaino.

Mutanen, A. Tutkimus: Lapsena koettu köyhyys vaikeuttaa kauko­katseisia päätöksiä aikuisenakin. HS 11/24. Viitattu 4.12.2024. https://www.hs.fi/tiede/art-2000010834100.html

Pelastakaa lapset.fi 2024. Pelastakaa Lasten kysely: Köyhyys näkyy lasten arjessa hälyttävällä tavalla. Viitattu 30.11.2024. https://www.pelastakaalapset.fi/ajankohtaista/pelastakaa-lasten-kysely-koyhyys-nakyy-lasten-arjessa-halyttavalla-tavalla/

Vslj.fi 2024. Tietopaketti lapsiperheköyhyydestä. Viitattu 23.11.2024. https://vslj.fi/app/uploads/2024/05/lapsiperhekoyhyys_VSLJ2024.pdf

YTHS 2024. Sosiaaliset suhteet. Viitattu  23.11.2024. https://www.yths.fi/terveystieto/mielenterveys/sosiaaliset-suhteet/?cn-reloaded=1

Julkaisemattomat lähteet

Anonyymi haastattelu 2024

Anonyymi haastattelu 2024