Miten mediat kirjoittavat köyhyydestä?

 

Miten vähävaraisiin taloudellisesti niukasti eläviin, pienituloisiin, tukien varassa eläviin suhtaudutaan? 

On tiedossa, että mediarepresentaatiolla on merkitystä sille, missä valossa tiettyjä ihmisryhmiä nähdään sekä sille, 

vahvistetaanko tiettyjä stereotypioita vai ei (Tarkiainen 2021). Tarkiainen (2021) osoittaa artikkelissaan, että 

sillä, miten eri medioissa puhutaan köyhyydestä, on vaikutusta jopa poliittisiin päätöksiin ja sosiaaliturvan 

leikkauksiin. Isossa-Britanniassa on osoitettu, että tosi-tv-ohjelmien sisältöjä on käytetty oikeutuksena 

leikkauksille sosiaaliturvasta (Tarkiainen 2021). Selvää on, että köyhyys voi vaikuttaa ihmisen ja mahdollisen 

perheen elämään hyvin kokonaisvaltaisesti (Goman & Liikanen 2024). Eskelinen ja Sironen (2017) taas kirjoittavat, 

että “köyhyys asettaa rajoja ihmisen sosiaaliselle osallisuudelle, kuluttaa voimavaroja, luo epävarmuutta, 

ahdistusta ja stressiä selviytymisestä nyt ja tulevaisuudessa.” Köyhyyden luonteen ja mediarepresentaation 

vaikutusten vuoksi on väliä, mitkä narratiivit vallitsevat median otsikoissa.

Alle on kerätty useampi otsikko Helsingin Sanomien, YLE:n ja Iltalehden artikkeleista, joissa käsitellään köyhyyttä. 

Näissä otsikoissa köyhyyttä käsitellään paljolti inhimillistä näkökulmaa korostaen, ja otsikoihin on sisällytetty 

myös useammanlaisia köyhyyden tuomia vaikutuksia ihmisten hyvinvointiin esimerkiksi ihmisoikeuksiin ja 

kiusaamiseen liittyen. Mainittavan arvoista on, että Helsingin Sanomien pääkirjoituksessa (15.10.2024) yhdistetään 

selkeästi köyhyys ja kiusaaminen, joka on tilastollisesti osoitettu tosiasia (Bäckgren 2024). Tarkiaista (2021) 

lainaten, on merkityksellistä, että Suomen suurin mediatalo tuo esiin köyhyyden realiteetteja, kun on osoitettu 

että tällä voi olla merkitystä myös poliittiseen päätöksentekoon. Se ei tietenkään ole sen tae, etteikö leikkauksia 

tehdä, kuten Suomessa nyt nähdään, kun hallituksen leikkaukset osuvat paljolti juuri pienituloisiin (YLE 2024). 

Saari ym. (2020) tuo teoksessaan esille, kuinka huono-osaisuudesta pitkäaikaisesti kärsivillä ei ole samoja 

mahdollisuuksia elämän myönteisiin kehityskulkuihin, koska ovat huono-osaisuuden kuormittamia. Köyhyys 

ei tietenkään ole aina ylisukupolvista, mutta ajattelen, että huono-osaisuuden huomioiminen laajemmin 

yhteiskunnassa olisi tärkeää. Tällä keinolla voisi olla mahdollista, että myös köyhyyteen liittyvä kiusaaminen 

voisi vähentyä edes hieman. Aiheesta on tärkeää puhua, ja asioiden puheeksiottamisella medioilla on suuri 

valta. Se, miten media käyttää tätä valtaa, on jälleen suuri vaikutus jopa poliittiseen päätöksentekoon 

saakka (Tarkiainen 2021), ja se luo laajempaa narratiivia siitä, mitä sanoja käytetään puhuttaessa vähävaraisista. 

Sanojen luoma todellisuus saattaa taas osaltaan eriyttää ihmisiä tai tuoda ihmisiä lähemmäs toisiaan ja luoda 

enemmän ymmärrystä eri ihmisryhmien välille.

Köyhyyden ja vähävaraisuuden käsittely mediassa on merkityksellistä, sillä se vaikuttaa sekä yhteiskunnalliseen 

asenneilmapiiriin että poliittisiin päätöksiin (Tarkiainen 2021). Mediassa vallitsevat narratiivit voivat joko 

syventää stereotypioita tai lisätä ymmärrystä vähävaraisten tilanteista ja tarpeista, mikä puolestaan voi vaikuttaa 

esimerkiksi kiusaamisen vähenemiseen. On tärkeää huomata, että vaikka suurin osa suomalaisista perheistä ja 

yksilöistä hyödyntää palveluja ja tulonsiirtoja asianmukaisesti ja tavoitteellisesti (Saari ym. 2020), ne, jotka 

kärsivät pitkäaikaisesta huono-osaisuudesta, jäävät usein ilman samoja mahdollisuuksia elämän myönteisiin 

kehityskulkuihin. Ajattelen, että tästä syystä on ensiarvoisen tärkeää kiinnittää huomiota siihen, millaisilla sanoilla ja 

näkökulmilla köyhyydestä puhutaan julkisessa keskustelussa, sillä ne luovat pohjaa yhteiskunnan sosiaaliselle 

oikeudenmukaisuudelle ja solidaarisuudelle.

- Okko

Lähteet

• Bäckgren N. 2024. Rahalla on selvä yhteys koulukiusaamiseen, kertoo uusi tutkimus. https://www.hs.fi/helsinki/art-2000010751472.html. Viitattu 30.10.2024. 
• Goman, O., Liikanen, S., ammattikorkeakoulu, O. & Sciences, O. U. o. A. 2024. 
• Lapsiperheköyhyys haastaa hyvinvointia. Oulun ammattikorkeakoulu. https://www.finna.fi/Record/theseus_oamk.10024_820579?sid=4866420981. 
• Helsingin Sanomat - Pääkirjoitus. Kulutuskiihko altistaa köyhien perheiden lapsia kiusaamiselle. 15.10.2024. https://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000010762558.html.  Viitattu 30.10.2024.
• Eskelinen, Niko & Sironen, Jiri (2017) Köyhyys – syitä ja seurauksia. Suomen köyhyyden ja syrjäytymisen vastainen verkosto EAPN-Fin. Viitattu 30.10.2024. 
• Saari, J., Eskelinen, N., Björklund, L. & Gaudeamus oy. 2020. Raskas perintö: Ylisukupolvinen huono-osaisuus Suomessa. [Helsinki]: Gaudeamus.
  
• Tarkiainen, L. 2021. Rikkaat ja rahattomat -tosi-tv-sarjan köyhyyden ja hyvätuloisuuden ansaitsevuusrepresentaatiot. Media & viestintä, 44(4), pp. 1-19. https://journal.fi/mediaviestinta/issue/view/7970. Viitattu 30.10.2024.
• Tihilä K. & Nelskylä L. YLE. 2024. Joka kymmenes suomalaislapsi elää pienituloisessa perheessä – järjestö huolissaan leikkauksista: ”Näillä on seurauksia”. https://yle.fi/a/74-20084843. Viitattu 30.10.2024.