Osallisuuden merkitys ja haasteet köyhyydessä eläville
Osallisuus on jokaisen ihmisen perusoikeus ja se tarkoittaa kuulumista johonkin sekä mahdollisuutta vaikuttaa oman elämään. Omassa elämässä sillä tarkoitetaan yksilön mahdollisuutta elää itselleen merkityksellistä elämää ja valita, mihin toimintaan tai palveluun on osallisena. Yhteisöissä osallisuus näkyy mahdollisuutena kuulua ryhmiin ja vaikuttaa asioihin, jotka ovat tärkeitä. Köyhyydessä osallisuuden ja yhteisöllisyyden kokemus voivat uupua ja ne lisäävät eriarvoisuuden tunnetta. Lisäksi köyhät voivat olla koulutuksen ja työelämän ulkopuolella, jolloin he jäävät pois hyvinvoinnin ja oman elämän rakentamisen mahdollisuuksista, jotka yhteiskunnan tulisi tarjota. (Isola 2021.)
 |
| Kuva: pxhere.com |
Jotta ihminen voi olla osallisena omaan elämään, tulisi olla kykyä ja tilaa hyödyntää omia voimavaroja. Köyhyydessä elävillä omat voimavarat eivät välttämättä riitä, jolloin osallisuuden kokemusta ei synny. Niukkuus aiheuttaa merkityksellisyyden katoamista ja sitä kautta usko omaan itseen ja merkityksellisyyteen estyy (Isola ym. 2017, 16).
Osallisuuden edistämisen periaatteina on mm. yksin jääneiden ja omiin oloihin päätyneiden löytäminen ja toimintaan mukaan ottaminen, ihmisen pääseminen osaksi itselleen tärkeää yhteisöä. Köyhyydessä elävät jäävät usein kotiin omiin oloihin ja heidän osallisuutensa eivät tällä tavoin toteudu. Usein he ovat myös yhteisöjen ulkopuolella. (Isola 2022.)
Köyhyydessä elävillä voi olla mielenterveyden haasteita tai työttömyyttä, jotka vaikuttavat osaltansa osallisuuden kokemukseen. Heillä ei ole välttämättä uskoa omiin mahdollisuuksiin, jolloin heidän osallisuutensa kokemus on vähäistä. Köyhyydessä elävät kokevat myös yksinäisyyttä, he eivät ole välttämättä tyytyväisiä omaan elämänlaatuun sekä toimintakyky voi olla heikentynyttä. Näillä kaikilla on suuri merkitys koettuun hyvinvointiin. Edistämällä edellä mainittuja asioita, myös koettu osallisuus lisääntyisi. (Isola 2022.) |
| Kuva: pxhere.com |
Lapsen kohtaamisella on iso vaikutus lapsen osallisuuden kokemukselle. Omalla toiminnallaan voi vaikuttaa siihen, miten lapsi suhtautuu itseensä ja muihin. Lasten osallisuus voi toteutua esimerkiksi päiväkodissa mahdollisuutena osallistua ja päättää leikeistä sekä hyväksymisen kokeminen vertaissuhteissa. Sosiaalinen osallisuus täyttyy, kun kaikki tuntevat olevansa merkityksellisiä eikä jää ulkopuolelle. (Nivala 2021.)
Lastensuojelun keskusliiton (2020) videolla kuvastuu hyvin, mitä osallisuuden kokemukseen liittyy. Luottamus yhteisöön, myönteinen minäkuva ja itsensä tunteminen arvokkaaksi. Arjen kohtaamisen merkitys, yhteisöön kuuluminen ilman ulkopuolelle jäämistä. Yhteisöllisyyden ja osallisuuden kokemukset eivät välttämättä toteudu köyhyydessä elävällä lapsella. Minäkuva on voinut kärsiä ja oman arvon tunne pienentyä, sillä ulkopuolisuuden tunne on usein vahva mm. erilaisen vaatetuksen tai siitä, että ei ole mahdollista osallistua haluamaansa tekemiseen taloudellisen tilanteen vuoksi. Herkästi voi olla tunne, että ei kuulu yhteisöön tai esimerkiksi kouluryhmään, jos erottuu muusta joukosta selkeästi.
Harra & Österberg (2022) on kirjoittanut muutamia hyviä vinkkejä nuorten osallisuuden lisäämiseksi yhteiskunnallisiin asioihin. Näitä ovat mm. Aito kuuntelu ja kokemus siitä, että omilla ajatuksilla on väliä. Tarvitaan tunne ja kokemus, että jotain asiaan ollaan viemässä eteenpäin. Kaikilla tulisi olla oikeus osallistua riippumatta elämäntilanteesta eikä osallistumisesta ja ideoinnista saisi lytätä toista. Sen vuoksi osallistuminen jatkossa vähenee.
Osallisuudella on merkittävä vaikutus vanhempiin ja lapsiin sekä heidän elämänlaatuun. Köyhyydessä elävillä voi olla erityisesti puutteita omassa merkityksen ja osallisuuden kokemuksessa. Köyhyydessä elävä voi saada tärkeästä osallisuuden tai merkityksellisestä kokemuksesta pystyvyyden tunnetta, jota kautta oma hyvinvointi voi lisääntyy. Suomalaisessa yhteiskunnassa ihmiset kokevat usein osallisuutta työn ja harrastusten kautta, joista huono-osaiset ovat mahdollisesti jo syrjäytyneet. Osallistumismahdollisuuksien puute, tieto ja taidon puute ovat esteinä osallisuuden kokemuksen syntymiselle esimerkiksi koulutuksen puutteen tai sosiaalisten taitojen puutteiden vuoksi.
-Eerika
Lähteet
Harra, M. 2022. 5 + 1 vinkkiä nuorilta aikuisille: Nuoret vaikuttavat, kun osallisuus on oikeaa. Sitra 1/2022. Viitattu 4.12.2024. https://www.sitra.fi/blogit/5-1-vinkkia-aikuiselle-nuoret-vaikuttavat-kun-osallisuus-on-oikeaa/
Isola, A-M. 2022. Mitä osallisuus on ja miten sitä edistetään? THL. 4/22. Viitattu 5.12.2024. https://thl.fi/aiheet/hyvinvoinnin-ja-terveyden-edistamisen-johtaminen/osallisuuden-edistaminen/heikoimmassa-asemassa-olevien-osallisuus
Isola A-M. ym. 2017. Mitä osallisuus on? Osallisuuden viitekehystä rakentamassa. THL. https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/135356/URN_ISBN_978-952-302-917-0.pdf?sequence=1
Isola, A-M., 2021. Osattomuutta puretaan jakamalla valtaa heikossa asemassa oleville. Kansalaisyhteiskunta 4/21. Viitattu 4.12.2024. https://kansalaisyhteiskunta.fi/tietopankki/osattomuutta-puretaan-jakamalla-valtaa-heikossa-asemassa-oleville/
Lastensuojelun Keskusliitto. 2020. Osallisuus kuuluu kaikille. Viitattu 5.12.2024. https://www.youtube.com/watch?v=xykRFgOEqX8
Nivala, E. 2021. Osallisuuden moninaisuus. Kansalaisyhteiskunta 4/2021. Viitattu 5.12.2024. https://kansalaisyhteiskunta.fi/tietopankki/osallisuuden-moninaisuus/
Nivala, E. 2021. Osallisuus sosiaalipedagogisin silmin. Kansalaisyhteiskunta 4/2021. Viitattu 5.12.2024. https://kansalaisyhteiskunta.fi/tietopankki/osallisuus-sosiaalipedagogisin-silmin/
Kommentit
Lähetä kommentti