Vanhempien tunne- ja sosiaaliset taidot köyhyyden kontekstissa: Vaikutukset lasten kehitykseen ja perheen hyvinvointiin

Tässä kirjoituksessa käsittelen vanhempien tunne-, ja sosiaalisia taitoja sekä niiden merkitystä. Vanhemmat voivat kokea paineita ja huolia taloudellisesta tilanteesta, ja nämä voivat vaikuttaa sekä heidän että lasten hyvinvointiin. Vanhempien tunnetaidoilla ja sosiaalisilla taidoilla on vaikutusta lapsen kehitykseen taloudellisesta tilanteesta huolimatta. Jos vanhemmat eivät pysty olemaan tunnetasolla läsnä lastensa kanssa, se voi johtaa useisiin negatiivisiin seurauksiin lasten sosioemotionaalisessa kehityksessä. Vanhempien ongelmat vaikuttavat kykyyn tarjota lapsille turvallinen ja tasainen vanhemmuus sekä kasvatusympäristö. (Hämäläinen 2019.)

Vanhemmille olisi tärkeää oppia ymmärtämään lapsen käyttäytymistä ja tunnetiloja. Vanhemmilta voi puuttua tämä taito esimerkiksi tunteiden ilmaisemisesta tai käsittelemisestä, josta johtuen lapsen tunnekasvatus voi kärsiä. Tämän takia lapset eivät välttämättä opi tunnistamaan, nimittämään ja hyväksymään omia tunteitaan. Lapset käyttävät vanhempiaan apunaan tunteiden säätelemisessä, jolloin vanhemman tulisi olla jatkuvasti valmiina tunteiden säätelyssä. Se on henkisesti rankkaa ja vaatii vanhemmaltakin taitoja sekä jaksamista. (Pöyhönen & Livingston 2020, 69.)

Luottamus ja avoimuus vanhemman ja lapsen välillä voi heikentyä, jos lapsella voi olla vaikeus avautua omista tunteistaan, kun hän tietää, ettei aikuisella ole aikaa tai tilaa kuunnella. Mikäli vanhemmilla on kykyä ymmärtää lapsen käytöstä, viestejä ja kykyjä, on sillä ratkaiseva vaikutus luottamuksellisiin ihmissuhteiden syntymisiin. Lapsi kokee olevansa rakastettu ja arvokas, kun heidän viesteihinsä ja käytöksiin reagoidaan riittävän nopeasti. Vanhempien taidoilla on merkitystä tasapainoisen arjen muodostumiseen ja ennustettavuuteen. Avoimella keskustelulla on mahdollista käydä taloudellista tilannetta läpi lapsen kanssa, lapsen ikätaso huomioiden. (Hämäläinen 2019.)

Kuva pxhere.com

Lapsen kyky selviytyä pettymyksistä ja ikävistä tunteista kärsii, mikäli vanhemmilla on puutetta läsnäolossa tunnetasolla. Vaikutus voi johtaa huonompaan koulumenestykseen, sosiaaliseen käyttäytymiseen ja mielenterveyteen. (Kotimäki 2021.)

Vanhempien tunnetaidoilla ja taloudellisella tilanteella on vaikutusta toisiinsa. Taloushuolet voivat aiheuttaa stressiä ja huolta, jonka vuoksi heidän on haasteellista olla läsnä tunnetasolla lastensa kanssa. Stressi voi vaikuttaa vanhempien omiin tunnetaitoihin mm. tehden heistä herkempiä ja heikkoon kykyyn hallita omia tunteita. Hyvät tunnetaidot auttavat hallitsemaan taloudellisesta huolesta johtuvaa stressiä, joka voi auttaa paremmissa päätöksen teoissa ja resurssien hallinnassa. (Hämäläinen 2019.)

Vanhemmilla voi olla resurssien puutetta, jonka takia heidän mahdollisuutensa osallistua lastensa elämään pienenee. Esimerkiksi vanhemmat, joilla suurin osa ajasta menee työssä käyntiin, jotta voivat elättää perheensä. Heillä ei ole näin ollen mahdollisuutta antaa lapselleen riittävästi aikaa ja huomiota, mikä vaikuttaa heidän sosioemotionaaliseen kehitykseensä. (Hämäläinen 2019.)

Stressi ja huoli voivat heikentää vanhempien kykyä huolehtia omasta hyvinvoinnistaan ja jaksamisestaan, mikä voi puolestaan vaikuttaa heidän vanhemmuustaitoihinsa ja perhesuhteisiin. Samalla yhteisön rooli on tärkeä, sillä naapurit, ystävät ja sosiaaliset verkostot voivat tukea perheitä eristäytymisen ja köyhyyden keskellä.  (Mallat 2022, 31.)

Vaikka sosiaalinen köyhyys tuo mukanaan monia haasteita, monet vanhemmat löytävät tapoja selviytyä ja kokea iloa lapsen kasvattamisesta, vaikka varat olisivat rajalliset. Vanhemmat voivat oppia käyttämään olemassa olevia resursseja luovasti ja löytää keinoja rakentaa läheisiä suhteita perheeseensä ja yhteisöönsä, vaikka he eivät voisi osallistua rahallisesti vaativiin aktiviteetteihin. Positiivisella asenteella voi olla myönteisiä vaikutuksia löytää uusia tulonlähteitä tai kouluttautua lisää. 

Kuva pxhere.com

Vanhempien näkökulmasta sosiaalinen köyhyys voi olla monivaiheinen kokemus, jossa taloudelliset huolet, sosiaalinen eristäytyminen ja vanhemmuuden kuormitus kietoutuvat yhteen. Yhteiskunnan tarjoamat tukitoimet, vertaistuki ja yhteisön apu voivat kuitenkin olla ratkaisevassa asemassa. Vahvat sosiaaliset suhteet perheen ulkopuolella, kuten ystävien, sukulaisten tai yhteisöjen kanssa voivat tarjota tukea ja apua perheelle sekä vanhemmille. Suhteiden avulla voidaan jakaa kokemuksia, saada neuvontaa ja muuta tukea. Tukea voi saada esimerkiksi sukulaisten lastenhoitoavulla, voi tutustua samassa tilanteessa oleviin perheisiin, joilta voi saada käytännön vinkkejä arjessa asioihin. Yhteisö voi olla paikallinen tapahtuma, johon voi osallistua ja saada osallisuuden kokemusta. Vanhemmilla on tärkeä tehtävä opettaa lapsilleen sosiaalisia taitoja, vuorovaikutusta, empatiaa ja konfliktinratkaisua riippumatta taloudellisesta tilanteesta. Sosiaalisten kontaktien avulla saadaan kokea osallisuutta ja yhteenkuuluvuuden tunnetta. (Yths 2023.)

-Eerika


Lähteet

Hämäläinen, T. 2019. Juurisyyanalyysi: Nuorten elämänhallinta ja mielenterveys. 9/2019. Viitattu 30.11.2024. 
https://www.sitra.fi/julkaisut/juurisyyanalyysi-nuorten-elamanhallinta-ja-mielenterveys/#1-lapsuuden-perheen-olosuhteet

Kotimäki, S. 2021. Varhaiset kuormittavat kokemukset, vanhempien resurssit ja näiden kasautuminen ovat yhteydessä lasten hyvinvointiin elinkaaren eri vaiheissa. Väitös. Turun yliopisto. 12/21. 30.11.2024. https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/vaitos/varhaiset-kuormittavat-kokemukset-vanhempien-resurssit-ja-naiden-kasautuminen

Mallat, K. 2022. Taloudellisen stressin ja toimintakyvyn yhteyden merkitys vanhemmuudessa. Maisterintutkielma. Jyväskylän yliopisto. Viitattu 30.11.2024. https://jyx.jyu.fi/bitstream/handle/123456789/81561/URN:NBN:fi:jyu-202206083174.pdf?isAllowed=y&sequence=1

MLL 2024. Lapsen tunteiden säätelyssä auttaminen. 10/2024. Viitattu 30.11.2024. https://www.mll.fi/vanhemmille/tietoa-lapsiperheen-elamasta/paivakoti-ikaisen-lapsen-kaverisuhteet/lapsen-tunteiden-saatelyssa-auttaminen/

Pöyhönen, J. & Livingston, H. 2020. Tunnetaitojen käsikirja. Karkkila: Kustannus-Mäkelä. 

YTHS psykologi 2023. Sosiaaliset suhteet. YTHS 5/2023. Viitattu 30.11.2024. https://www.yths.fi/terveystieto/mielenterveys/sosiaaliset-suhteet/?cn-reloaded=1


Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Köyhyyden vaikutukset lapsen elämään - lyhyellä ja pitkällä aikavälillä

Kuva
Kuva:pxhere.com Köyhyydellä on iso merkitys lapsen elämään pitkällä ja lyhyellä aikavälillä. Köyhyyden seurauksena lapsen oikeudet ja potentiaali heikentyvät. Köyhyys voi johtua monesta eri syystä, joita voi olla mm. vanhempien työttömyys, pienituloisuus, yhtäkkinen elämänmuutoksesta johtuva syy, sairastuminen. Lapsiperheköyhyys näkyy usein tarkassa ruokamäärässä ja laadussa, elämänpiirin kapeutumisessa sekä vain tarpeellisten asioiden ostamisessa. (Vslj 2024.) Köyhyys voi yksilötasolla vaarantaa lapsen normaalin kasvun ja kehityksen. Haitalliset vaikutukset eivät rajaudu pelkästään materiaan vaan myös sosiaaliset suhteet voivat kärsiä. Kallio & Hakavirta, (2020, 166–172) tekemän tutkimuksen mukaan perheiden huono-osaisuudella on merkitystä tulevaisuuden rakentamiseen, itseensä luottamiseen ja heikentyneeseen itsetuntoon. Lisäksi toisen tutkimuksen mukaan pienituloisia kiusataan enemmän kuin hyvätuloisesta perheistä tulleita lapsia. Todennäköisyys kiusaamiseksi tulemisesta on 1,7...
Lue lisää

Osallisuuden merkitys ja haasteet köyhyydessä eläville

Kuva
Osallisuus on jokaisen ihmisen perusoikeus ja se tarkoittaa kuulumista johonkin sekä mahdollisuutta vaikuttaa oman elämään. Omassa elämässä sillä tarkoitetaan yksilön mahdollisuutta elää itselleen merkityksellistä elämää ja valita, mihin toimintaan tai palveluun on osallisena. Yhteisöissä osallisuus näkyy mahdollisuutena kuulua ryhmiin ja vaikuttaa asioihin, jotka ovat tärkeitä.  Köyhyydessä osallisuuden ja yhteisöllisyyden kokemus voivat uupua ja ne lisäävät eriarvoisuuden tunnetta. Lisäksi köyhät voivat olla koulutuksen ja työelämän ulkopuolella, jolloin he jäävät pois hyvinvoinnin ja oman elämän rakentamisen mahdollisuuksista, jotka yhteiskunnan tulisi tarjota. (Isola 2021.) Kuva: pxhere.com Osallistumista eri tapahtumiin tai esimerkiksi harrastuksiin voidaan pitää normaaleina tai itsestään selvinä asioina, mutta köyhille ne ei ole sitä. Heille ne voivat olla mahdottomuus saavuttaa. (Eskelinen & Sironen 2017, 42.) Jotta ihminen voi olla osallisena omaan elämään, tulisi oll...
Lue lisää

Lopuksi: Sosiaalisesti rikkaan elämän tukeminen köyhyyden keskellä

Ihmisten hyvinvoinnille olisi parasta, jos jokainen pystyisi elämään o mannäköistä ja itsestä hyvältä tuntuvaa elämää. Sosiaalisesti rikkaan elämän saavuttaminen taloudellisesta ja sosiaalisesta köyhyydestä huolimatta on haastavaa, mutta se on mahdollista. Miten voisimme tukea vanhempia ja lapsia köyhyydestä huolimatta? Olisi tärkeää saada keskittyä asioihin, joihin pystyy vaikuttamaan eikä jäädä murehtimaan asioita liian pitkäksi aikaa, joihin ei voi tällä hetkellä vaikuttaa. Stressinhallintaan sekä omiin tunnetaitoihin voisi syventyä omien voimavarojen mukaisesti. Yhteiskunnan palvelut ovat tarkoitettu kaikille, jonka vuoksi niitä voi hyödyntää parhaansa mukaan. Onneksi nämä palvelut myös tavoittavat enemmistön avun tarvitsijoista hyvin (Saari ym. 2020). Lisäksi on olemassa lukematon määrä matalan kynnyksen palveluita sekä kolmannen sektorin toimijoita, joista voi hakea apua omaan elämäntilanteeseen. Avun tarjoajia kyllä on, oikean avun piiriin olisi vain tärkeää löytää. Avun hakemin...
Lue lisää